Kevät tohinaa


No johan on vierähtänyt aikaa edellisestä postauksesta! Tarkoitus oli heti uuden lukukauden alettua tehdä yksi päivitys, mutta tänä lukukautena valinnaiset oppiaineet aiheuttavat huomattavasti enemmän työtä ja toki peruskurssitkin on vaativampia, niin ensimmäiset viikot meni koulussa aikalailla juuri ja juuri mukana pysyen. Tuntui, ettei yhtään osaa jakaa aikaa oikein läksyille, unohtelin läksyjä, mikä sitten toki johti sumppuuntumiseen ja samaan aikaan olisi vain halunnut nauttia lämmittävästä auringosta ulkona. 


Kielletty Kaupunki ulkopuolelta.
Koettiinpa täällä myös lumisateet ennen koulun alkua. Tänä vuonna sateeton kausi jäi siis 3 kuukauteen, joskin kuulin sateen olevan kemiallisesti aiheutettu. Näin haluttiin välttää palovaaroja ja edistää kasvun alkua keväällä. Ilokseni yksi näistä lumisade päivistä sattui vieraillessani Kielletyssä kaupungissa. Edellisellä kerralla siellä vieraillessani olikin abouttiarallaa 30 astetta lämmintä, joten tämän talvisen puolen näkeminen oli todella lumoavaa. Minulla jäi edelleen kulmia näkemättä, vaikka vierailinkin uusillakin pihoilla... Kolmas kerta lienee siis vielä joskus edessä. Kävin myös katsomassa tämän Kevät juhla kauden isoimman kiinalaisen elokuvan, Wandering Earth. Netflix taisi ostaa siihen jo näyttöoikeudet, koska sen pystyy katsomaan niin, sitä en tiedä, mutta suosittelen kyllä. Suomeen tuskin saadaan sille teatterilevitystä kuitenkaan :( . Lyhyenä koosteena, Aurinko on nielaisemassa Maan, joten ihmiset päättävät Earth engine –teknologiaa hyväksi käyttäen siirtää koko planeetan muualle. Matkanvarrella kuitenkin ajaudutaan liian lähelle Saturnusta, ja mitäs siinä sitten käykään... 

Lumisade houkutteli perinteisissä puvuissa
 olevia kuvaajia Kiellettyyn kaupunkiin.


Mushun viikset lumessa.

Minä ja paras luokkakaverini syksyltä jouduimme eri luokille tänä vuonna, mutta minulla on onneksi intensive Chinese kurssilla sama opettaja kuin aiemmin. Tuntui helpommalta lähteä advanced tasolle (jonne siirrosta tunsin aikamoista epävarmuutta varsinkin puhumisen osalta...) kun tiesin opettajan olevan tietoinen tasostani, ongelmistani ja minä puolestani tunsin hänen opetustapansa jo valmiiksi. Uusi luokkani on todella hiljainen, ja molemmat opettajani ovat ilmaisseet huolensa siitä. Valinnaisiksi valitsin elokuva kurssin, jossa käymme elokuvien kautta Kiinan nykyhistoriaa ja yhteiskuntaa läpi, sekä kurssin, jolla luemme kiinalaisia novelleja. Novelli kurssi on hiukan työläämpi, sillä kääntämistä ja etukäteen tunnille valmistautumista on paljon. Joskus tarinoiden syvemmät merkitykset tuntuvat myös jäävän hiukan hämäriksi, vaikka tapahtumat ymmärtäisikin. Nyt käytin muutamat päivät täysin siihen, että käyn läpi läksyt ja kurssien meneillä olevat kappaleet ja viimeinkin tuntuu, että olen ajan tasalla, eikä jokainen vapaa hetki mene sen stressaamiseen, että kerkeääkö kaiken tehdä. 

Kampuksen hedelmäkauppa on
jo tottunut mun kestohedelmäpusiin.
Ehdin myös läpikäydä ilmastoahdistuksen, jonka syntipukiksi valitettavasti joutui kämppikseni. No, hän ei itse tiedä tätä tosin. Mutta tajusin, miten meillä täyttyy roskis joka päivä. Kun tarkastelin asiaa, tajusin, etten itse edes ehdi laittaa yhteen roskis pussilliseen kuin muutamat kahvinpurut ja ehkä yhden mikä mahtaakaan olla päivän snäksi –kääreen. Järkyttävä määrä roskaa. No seuraavaksi puhuttiinkin siitä, miten toivon saavani paistinpannun annettua eteenpäin jollekulle täällä, vaikka käytännössä olen ostanut tavaraa ajatuksella jos ostan, sitoudun siihen että vien sen joko mukanani tai pystyn antamaan sen eteenpäin.” Kämppikseni sitten alkoi luettelemaan mitä tavaroita hän ei aio ottaa mukaan, ja se roskiin menevien asioiden lista oli aika pitkä. Osaa asioista hän ei ollut käyttänyt vielä(kään) kertaakaan, kunhan oli ostamisen ilosta ostanut ja nyt heittämässä niitä yksinkertaisesti  suoraan roskiin. Pitää muistaa esitellä hänelle wechat tavaroiden vaihtoryhmä, johon mut lisättiin, kun vierailin ekan kerran the Bulk Housessa... No, tämä ei jäänyt vielä tähän vaan laskin hänellä olevan 46 erilaista kosmetiikka muovipulloa (johon ei siis kuulu meikit), ja olin taas jo aivan sekoamispisteessä. 


Hedelmä suojat. 
Tämä kaikki saattaa kuulostaa jopa hiukan lapselliselta tai ylitseampuvalta, mutta samaan väliin sattui osumaan se, kun päädyin lukemaan zero waste liikkeestä enemmänkin ja siitä, miten esim. siivousaineita voisi tehdä itse. Ja ylipäätään miten munkin joka päiväisillä valinnoilla (Suomessa) kaupassa on mimmoisiakin vaikutuksia vaikkapa vesistöihin. Ja kuitenkin mulla ja Matkatoverilla on ollut semmoi linja, et parhaamme koitetaan täällä olla  käyttämättä eksessiivisesti kertakäyttömuovia, ja itse oon nyt koittanu tsemppaa vesiautomaattien käytön kanssa ja kävin ostamassa puuvilliasia kestopussejakin hedelmilleni. Täällähän tosiaan pillit, kertakäyttöset muovimukit, muovipussit muovipussien päällä ja hedelmien muovisuojat (esim muoviin yksittäispakatut mandariinit) on kovassa huudossa. Vaikka täälläkin on kierrätyksestä ja kestävämmistä elintavoista kiinnostuneita ihmisiä, ja kierrätysmahdollisuuksia kotijäättelle on lisätty, on käsitykseni silti että nämä on valitettavan heikoilla. 

Ilmanlaadun parantamiseksi on sen sijaan tehty kyllä töitä, onnistuenkin, ja ongelmat tiedostetaan. Oma keskustelunsa sitten on, pystyttäisiinkö samaan parannusta nopeammin tai tehokkaammin. Tällä viikolla luin myöskin uutisen, miten State Development & Investment Corp ilmoitti aikovansa lopettaa hiilenkäytön ja panostaa muihin energia muotoihin. Ylitsevuotavan positiivinen tuo artikkeli ei ollut, mutta se on taas toivottavasti askel parempiin ja turvallisimpiin elinoloihin kiinalaisille. Saaste päivistä ei siis toki oo päästy kokonaan eroon, mikä lienee munkin postauksista käynyt ilmi, mutta kyllä musta on aika karmea ajatus, että se tilanne on ollut vielä pahempi, ja todellakin toivon että tulevaisuudessa sitä parannetaan vielä paljon lisää. 


Dormin pihalla on jo kevät vauhdissa. 
Ollaan myös varsinkin viime aikoina mietitty Matkatoverin kanssa sitä, miten välillä tuntuu, että huonot puolet nostaa enemmän päätään. Pitäis olla joku 1 positiivinen juttu Kiinasta päivässä tapa. Varmaan iso osa tästä on ollut talven ja pimeän jäljiltä ja huonoina saastepäivinä mielialakin on helposti huonompi, ja kyllä me molemmat ollaan jo alettu odottaa kotiin paluuta (innolla) kun on enää kolme kuukautta jäljellä. Että ehkäpä semmoi tietynlainen koti-ikävä ja tuttujen asioiden kaipaus on myös vaikuttanut. Pääosin meillä on kuitenkin hauskaa, eikä isoja ongelmia ole oikeastaan ollut. Tässä kevään aikana on myös enemmän lomia, kuin syksyllä, niin pääsee vähän eri lailla välillä ulos kampukseltakin. Kevät on kuitenkin muutenkin lähtenyt täällä tohinalla käyntiin, puut vihertää jo ja joka paikassa on kukkia. Käytiinkin eilen ostamassa junaliput Tianjiniin, joka on noin puolen tunnin junamatkan päässä oleva kaupunki. Ja kuukauden päästä olenkin taas matkalla Japaniin, täällä kun Vappu on tänä vuonna viikon pituinen vapaa! 


Vartijat pitämässä taukoa Beihai puistossa.
Ihmiset kokoontuvat tanssimaan. 
 
Kävin kuuntelemassa Beijing Litetary festareilla "Committing Journalism"
paneelin, jossa Suomen Helsingin Sanomatkin oli edustettuina.

Mutta, jotta totuus ei unohtuisi, niin taidanpa tästä hipsiä ruokailun kautta lukemaan huomiseen sanakokeeseen.  

Kommentit