7 viikkoa lähtöön.

Vallila. 
Niin se aika rientää, lähtöön on enää pikkuisen vajaa kaksi kuukautta! 

Melkeinpä kaikki vaadittavat valmistelut on tehty. Viisuminkin hain viime viikolla. Kaikkien kohtien täyttö hakemukseen ei tosin ollut suoriltaan aivan selvää. Hakemuksessa ei nimittäin suoraan annettu järkevää vaihtoehtoa entry + voimassaolo - kohtiin vaihtovuotta ajatellen. Varsinkin, kun viisumi pitää tosiaan päivittää maahan saavuttua, enkä ollut varma olisiko se jo pitänyt mainita hakemuksessa. Onneksi löysin 东西 -blogin , jossa ihan suomeksi oli hyvin valaistu Kiinaan viisumin hakua. Tuohon päivityksenä tosin, ettei viisumia "normipassilla" enää haeta lähetystöstä Kulosaaresta. Kampissa on nyt uusi Chinese visa center, joka ottaa viisumin hinnan lisäksi palvelumaksua 68,2 €. Että kyllä siinä maksaessa hiukan lompakkoa kirveli, mutta onneksi musta on tulossa aika hyvä nuudelien tuunaaja.  Vaihteluahan ruokavalioon voi sitten hakea vaikkapa keskustan Unicafesta. 

Myös parin ensimmäisen yön majapaikat Pekingistä on varattu, varasto mun ja muutaman muun tavaroille hommattu ja oon alkanut laittaa kamoja jo sivuun ajatuksella "nää lähtee mukaan". Isommat muistettavat taitaa olla muuttaa puhelimen liittymän sopimusta ja katkaista sähkösopimus. Ah ja muuttoilmoitus ulkomaille! 

Kesäinen Espa. 
Että nyt kun viimeinen kurssikin on ohi, niin saan rauhassa lomailla lähtöön asti. En oikeasti edes muista, koska viimeksi olisin pystynyt oikeasti lomailemaan ja vieläpä pidempiä aikoja. Varsinkin, kun käytännössä tempaisin tässä kahdessa vuodessa kandin tutkinnon verran opintopisteitä ja kandin tutkielmankin valmiiksi. Oon nauttinut pitkästä aikaa Helsingistä, käynyt pitkillä kävelyillä ja ajellut ratikalla. Ratikalla ajelu on ihan parasta, vaikka useimmat ei sen hienouksia ymmärräkään. Tällä viikolla matka vie kuitenkin VR:n hellässä, ja ah niin luotettavassa kyydissä Pohjois-Savoon ja Keski-Suomeen, ja saattaa tielle osua Ähtärin Panda pariskuntakin. 

Nyt saatatte kysyä "miksi katsoa Pandoja Suomessa, kun olet menossa Kiinaan??". Itse olen melko epäileväinen ulkomaisia eläintarhoja kohtaan, vaikka ihan älytön fani en toki suomalaisiinkaan tarhoihin ole. Chengdun Panda tarha on käsittääkseni ihan pätevä eläinten olojen suhteen tehden tärkeää suojelutyötä, mutta esimerkiksi kuulemani perusteella ei minua saisi Pekingin eläintarhan porttien sisälle mistään hinnasta. Suomessa taas jotenkin (ehkä vähän jopa sokeasti) luottaa enemmän, että eläimistä pidetään huolta ja niiden oloja halutaan pitää hyvänä. Lisäksi kaipa sitä on täällä myös helpompi ottaa kantaa, jos näkee, että tarhan olot ovat täysin karmeat. 


Kommentit