Viimeinkin perillä.

No niin. Nyt on päästy turvallisesti perille, ja on aika lyhyesti koota Pekingiin saapuminen pieneen tekstin pläjäykseen.

Lento oli siis tosiaan maanantai-tiistai välisenä yönä. Sanoin Helsingin rautatieasemalle poikakaverille heipat ja toinen kaverini saattoi mut junalla lentoasemalle. Olinhan päättänyt varautua näppärästi megolamaanisiin ruuhkiin, ollen portille jo yli 3 tuntia ennen lennon lähtöä. Noh, parempi niin kuin olla ruuhkassa jumissa ja myöhästyä. 

Olin hieman pettynyt ikkunapaikan menetyksestä kiinalaiselle lapselle, jonka isä ei edes kysynyt onko tämä ok, mutta toisaalta käytäväpaikka taitaa loppuviimeksi olla paljon käytännöllisempi. Ja ikkunasta varmasti enemmän iloa muksulle, kuin minulle. Nukuttuahan ei tullut yhtään lennolla ja kun päästiin perille Pekingiin, oli olo jo vähän sen mukainenkin, että aika vähillä unilla ollaan liikkeellä. Kentällä jouduttiin edellisestä vuodesta poiketen käydä näyttämässä passi laitteelle, joka kai tarkisti, onko sormenjäljet otettu viisumia myöntäessä. Meillä Suomesta tulijoilla oli, joten saatiin melko suoraan siirtyä matkustusasiakirjojen tarkastukseen.

Mitä olin Kiinasta unohtanut:

•  Ominaistuoksun. Mun hostelli lakanat oli selkeästi kuivattu ulkona saasteessa.

•  Käytettyä vessapaperia ei laiteta vessanpönttöön (ei toistaiseksi tukosvaurioita…)

•  Kuumuus. Tuntuu, että koko iho korventuu karrelle auringossa. 

Yllättävän näppärästi löydettiin ystäväni Ryan, joka auttoi meidät hostellille. Saatiin jättää tavarat sinne check-inin aukeamiseen asti. Siitä lähdettiin käymään Tiananmenilla ja etsimässä syötävää. Saaste tilanne oli sen verta paha, että silmiin sattui ja hampaisiin tuntui jäävän iljettävä kerros. Meillä matkalaisilla ei oikein kummallakaan tahtonut siinä vaiheessa ajatus enään oikein juosta. Ruoka helpotti tilannetta, mutta kun lopulta olin ensin hostellin dormihuoneessa säätänyt lakanoiden saannin ja "toimimattoman" avaimen kanssa, pääsin suihkuun ja parin tunnin päikkäreille. Maaten käydessä, tuntui koko kerrossänky keinuvan. Pyykkietikkani oli hiukan valunut, ja pussiin pakkauksesta huolimatta kaikki haisee nyt kevyesti piparmintulta ja etikalta. 

Tiananmen

Aamulla päätettiin ottaa tavaran paljouden vuoksi taksi. Joka osoittautui sikäli myös seikkailuksi, etteivät kahden ihmisen matkatavarat meinanneet mahtua kyytiin :D.  Löysimme dormin respan helposti, ja aloitimme check-innin sisään. Aina ei ollut ihan selvää, mitä pitäisi seuraavaksi täyttää lippulappuihin, sillä jotkut virkailijat puhuivat melko nopeasti kiinaksi. Kun lopulta saimme huonekorttimme, konkretisoitu se tosiasia, että seuraavat 10 kuukautta ollaan täällä. Ihan oikeasti. Mun huone on 9. kerroksessa ja toinen HYstä tuleva kerrosta ylempänä. Tuleva kämppis ei ollut paikalla, ja tavaran paljoudesta päättelisin hänen olevan tutkinto-opiskelija. 

Kiiwihilloa.

Huone on mukavan siisti ja aika kookas, mutta ihmetyttää miten lähekkäin meidän sängyt on laitettu. Meillä on jopa oma pieni lavuaari huoneessa!Nyt on jo tavarat purettukin, ja sain eilen ensimmäisen frojoni. Aamulla puolestaan onnistuin saamaan huonekortille pyykinpesua varten rahaan. Iltapäivällä käytiin Matkatoverin kanssa Pekingin vanhalla observatoriolla, joka oli perustettu jo 1400-luvulla! Vaikka itse torniin ei päästykkään, niin paikka oli silti miellyttävä, hiukan pieni mutta todella rauhallinen ja info rikas. Nyt tarkoitus olisi vielä lähteä hiukan sivupoluille dormin lähialueilla ja etsiä pyykinpesuainetta. Vaatteet kun tosiaan tuppaa kulumaan täällä päivässä, joten varmaan huomenna on jo saatava jotain koneeseen. 

Kaiken kaikkiaan, toistaiseksi kaikki on mennyt siis todella jouhevasti ja mukavasti. Me ollaan vielä hiukan vältelty byrokratian rattaita, eikä olla esim. hommattu paikallista sim-korttia. Mutta niitäkin päästään varmaan huomenna jo hoitamaan...